8.4.2015

Lööv Stoori

Teeman henkilökohtaisuus hirvittää hieman, mutta ajattelin kuitenkin valottaa aavistuksen verran parisuhteeni historiaa. Editoin yksityiskohtia sen verran, etten kiusaannu liiaksi. Minun ja Kainin suhteen muodostumisesta kirjoittanen tuonnempana.

Tessa otti minuun viime kesänä yhteyttä deittisivuston profiilini perusteella. Tarkalleen ottaen hän lähetti päättäväisenä käsittääkseni kolme viestiä kevään ja kesän mittaan. En käynyt sivustolla hyvään toviin, jolloin kaksi ensimmäistä viestiä pääsivät katoamaan, mikä lienee sivuston tapa sanktioida ilmaisasiakkaita. Onneksi Tessa lähetti vielä kolmannen. Kirjoittelimme hetken ennen tapaamista.

Itse epäilin tuolloin hypoteettisen suhteen toimivuutta, koska saamani tiedon perusteella vaikutimme sen verran erilaisilta. Ja kyllähän Tessa onkin tietyllä tapaa ekstrovertimpi ja, sanotaanko, menevämpi kuin minä. Minulle ei vain tuolloin tullut oikesti mieleen, että Tessa ei kuitenkaan välttämättä vaatisi minulta samaa – niin kuin ei ole vaatinutkaan. Sittemmin en ole kokenut erojemme olevan oikein mitenkään ristiriidassa. Pikemminkin Tessan ihmisläheisyys on ollut minulle positiivinen vaikute. Emmekä me tosi asiassa monella tavalla niin erilaisia ole. Erot ovat paljolti pintapuolisia.

Ennakkoepäilyksistäni huolimatta tuumin, että toki meidän kannattaa silti tavata, jotta nähdään, miten juttu oikeasti toimii. Tapasin Tessan ensi kertaa kasvotusten siis heinäkuussa 2014. Kävimme ensin treffeillä kaupungilla, ja toiset treffit olivat luonani. Vuorovaikutus tuntui luontevalta, ja molemmat treffit kestivätkin pitkään. Toisten myötä se alkoi olla menoa, ilmeisesti molemmilla. Kolmannet treffit oli tarkoitus pitää viikon päästä ensimmäisistä Kainin ollessa hoidossa, mutta koska odotus alkoi tuntua molemmista pitkältä, Tessa ehdotti spontaanisti, että tulisin hänen kotiinsa käymään jo aiemmin, Kainin ollessa kotona. Minähän viiletin, ja siitä eteenpäin olen käytännössä asunut heidän kanssaan. Olin etukäteen varoitellut Tessaa, että ujonpuoleisen luonteeni vuoksi minun kanssani voi joutua etenemään hitaasti. Tuolloin en vielä osannut tällaista odottaa.

Kuukauden päästä ensitreffeistä menimme kihloihin ja marraskuussa naimisiin. Nyt siis odotamme jo vauvaa. Varmaan joku tai kenties monikin on ihmetellyt suhteemme nopeaa etenemistahtia. Uskaltanen puhua tässä molempien puolesta: ei meistä ole missään vaiheessa tuntunut, että kiirehdimme. Kaikki on edennyt jotenkin omituisen helposti ja vähän kuin itsestään. Tietysti olemme myös olleet varsin tiiviisti yhdessä. Ei ole epäilyttänyt eikä ole tuntunut, että tarvitsee jarrutella – siitä huolimatta, että kumpikaan ei osannut tällaista ennakoida. Näin on hyvä.

Yksi suhteemme kulmakivistä on mielestäni avoimuus. Olen alusta alkaen pitänyt kovasti siitä, kuinka suoraan voimme puhua asioista. Olen sillä tavalla vähän autistisen oloinen, että en juuri osaa piiloviestintää ja kaikenlainen sosiaalinen tanssiminen ahdistaa. Tessan kanssa ei ole tarvinnut tanssia siinä mielessä. On tietty paljon muutakin, mikä meidän välillämme toimii, mutta en kehtaa mennä kovin yksityiskohtaiselle tasolle. Minulla on ihana vaimo, ja olen onnellinen hänen kanssaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti